Teen nopean katsauksen asiaan, joka on mietittynyt jo jonkin aikaa. En ehkä ehdi tässä nyt yömyöhään koeviikon odottaessa huomenna asiaa puimaan, mutta halusin silti jakaa tämän aiheen jo nyt. (Todettakoon alkuun, etten kannata kuolemantuomiota ja olen pähkäillyt asiaa sen valossa. Tuntuu, etten löydä järkeviä argumentteja alla olevaan probleemaan.) Alun perin kaikki tämä pohdinta lähti liikkeelle tästä blogikirjoituksesta. Haluaisin löytää päteviä argumentteja ja kyseenalaistaa.
Jos lähdetään siitä, että utilitarismin mukaan oikein on se, mikä tuottaa suurinta hyötyä mahdollisimman monelle. Kuolemantuomion avulla pääsisimme eroon rikollisista, joilla on hyvin suuri todennäköisyys tehdä rikoksia myös tulevaisuudessa. Enemmistölle olisi hyötyä siitä, että pahantekijät poistettaisiin yhteiskunnastamme. Se ei poista varsinaista ongelmaamme, se ei poista sitä, että murhia tehdään ja ihmiset on julmia toisilleen. Pitäisi kai miettiä, mikä oikeuttaa tuon rangaistuksen. Utilitarismin mukaan se on mitä ilmeisimmin nimenomaan hyöty.
Tappamalla rikolliset, jotka ovat ajautuneet pois arkielämästä, työnteosta ja tuottavuudesta, säästettäisiin rahaa. Sen avulla luotaisiin jonkin näköinen illuusio turvallisesta yhteiskunnasta. Valtio poistaa valtion turvattomuutta aiheuttavat tekijät. (Mutta! Tekeekö kuolemantuomio todella valtiosta turvallisen, voiko turvallinen olla sellainen valtio, joka tappaa jäseniään? Eikö silloin juuri ihmiset joudu olemaan suurimman pelon edessä. Huolimatta esimerkiksi puolueiden eri näkemyksistä, valtion pitäisi olla puolueeton ja taata turvaa.)
Mikä oikeuttaa vallankäytön? Peloterangaistus ei toimi. Tuskin kukaan lähtee tekemään esimerkiksi murhaa, vaikka tietäisi selviävän siitä vähällä. Vallankäyttöä perustellaan myös retributiivisella ja hoitavalla/terapeuttisella vallankäytöllä. Retributiivisuus perustuu pelkästään kostoon, "rikollisia on oikein rangaista, koska ne ovat tehneet rikoksen" ja siinä se. Kuolemantuomiolla ei ainakaan hoideta ketään muuta kuin vallankäyttäjään itseään.
Ehkä pitää tarrautua tosiaan hyödyn käsitteeseen. Onko todellista hyötyä se, että poistetaan vaaran aiheuttajat eikä esimerkiksi tarkastella syitä, jotka vievät murhiin ja muihin vakavampiin rikoksiin? Oma näkemykseni olisi se, että rikoksen tekijät tulisi panna töihin. Jos ottaa nyt esimerkiksi lievemmän rikoksen, esimerkiksi varkauden, minua hyödyttää paljon enemmän se, että rikollinen tekee minulle työtä kuin se, että rikollinen istuu vain vankilassa. Näen jonkinlaiset työlaitokset paljon kätevämpinä ja edullisimpina (yhteiskunnalle ja rikolliselle itselleen; on helpompi lievissä tapauksissa palata arkeen jälleen, kun on tehnyt työtä ja ollut jollain tapaa hyödyllinen ja pyrkinyt takaisin arkeen) kuin tämän hetkiset vankilat. Työllään vangit maksaisivat edes osan aiheuttamastaan kustannuksesta, joka laskeutuu veronmaksajien niskaan.
Ehkä pitäisi miettiä myös jotain moraalisuudesta. Voi olla oikeudenmukaista tappaa tappaja, mutta onko se moraalisesti oikein. Välillä tuntuu unohdettavan, kuinka oikeudenmukaisuus voi olla moraalitonta ja epäoikeudenmukaisuus moraalista.
Mitä mieltä olette? Mitä ajatuksia on herännyt? Pahoittelen mahdollisia ajatusvirheitä tai epäloogisuuksia. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aikaisemminkin johonkin word-tiedostoihini ja voisin niitä selata tarkemmin jossain vaiheessa kun on enemmän aikaa ja jaksamista syvemmälle pohdiskelulle. Tavallaan minusta tuntui hankalalta äkkiseltään tyrmätä ajatusta utilitarismista ja kuolemantuomiosta. Se todella tuottaa jonkinmoista hyötyä. Silti en vain voi hyväksyä minkäänlaista tappamista.
Kuolemantuomiossa on tavallaan myös hyvät puolensa. Murhaajan kuollessa häntä ei tarvitse ajatella enempää. Kuitenkin väkivallan luvallinen käyttö aiheuttaa sen, että sitä tosiaan käytetään, esimerkkinä poliisit ja vartijat, joilla on lupa hakata "epäasiallisia" yms. henkilöitä, ja he todella käyttävät valtaansa.
VastaaPoistaKuolemantuomiolle hyödyn kannalta parempi vaihtoehto olisi juuri pakkotyö. Vangit voisivat hyödyntää taitojaan ja tehdä töitä, joita muut eivät halua tehdä. Elinkeinovapauden argumentti poistuu, kun työstä ei saa palkkiota, vaan se on vain vankilassa istumisen sijaista.
Utilitarismissa kuitenkin unohdetaan ihmisarvo, ja ihmisoikeudet (kuten unohti myös "tämän blogitekstin" kirjoittaja). Jos ihmisestä luodaan objekti, jolla on tietty arvo, päädymme yhteiskuntaan, joka ei ole ihmisiä, vaan persoonatonta valtiota varten. Ääritapauksessa esimerkiksi murhan voisi korvata rahalla. Jokainen ihminenhän on korvaamaton yksilö, myös murhaaja. Elinkautisella pakkotyöllä vanki voisi tuottaa sen verran, että valtio voisi saada jopa voittoa.
Sitäpaitsi, suurin osa tapoistahan on vahinkoja, kun on oltu humalassa ja puukotettu kaveria, joka ei seuraavana aamuna herääkään. Murhan takana taas saattaa olla asioita, jotka ovat ymmärrettäviä, eikä niistä olisi oikein rankaista, vaikka olenkin sitä mieltä, ettei tappaminen koskaan ole oikein. Jos esimerkiksi olisi tapaus, jossa entinen perheenisä kiusaisi perhettä ja aiheuttaisi kovaa pelkoa, mutta mitään ei voitaisi todistaa. Entisen perheenisän aiheuttama ja pelko ja nöyryytys saisivat yhden lapsista ampumaan miehen vapauttaakseen perheensä kärsimyksistä. Tällaisessa tapauksessahan kuolemantuomio tuntuisi erittäin väärältä. Toisaalta, ei-suvereeni olisi tällöin "antanut kuolemanrangaistuksen". Miksi siis hänen tulisi kuolla, mutta kuolemanrangaistuksen antavan tuomarin ei?
Tosiaan, olisihan se helpottavaa, jos yhteiskunnan ei tarvitsisi enää milloinkaan ajatella tuota rikollista, kun se on jo kuollut ja kuopattu. Ei milloinkaan enää maksuja ja häiriöitä sen ihmisen suhteen. Mutta voiko yhteiskunta toimia niin. Sittenhän olisi helppoa tappaa vaikkapa pitkäaikaissairaat tai jollain tapaa vammaiset, jotka tarvitsevat suurta huolta ja yhteiskunnan tukea, rahaa menee ja he ovat hyvin tuottamattomia (jos ajatellaan mitä valtio heistä hyötyy) kun eivät ole työkykyisiä, epäpäteviä veronmaksajia. Toki eiväthän sairaat ole tehneet mitään pahaa, koska eivät sairaudelleen mitään voi. En tiedä, mahtoikohan toi olla liian kaukaa haettua. Mutta jos halutaan ajatella, että päästäisiin helpolla, oltaisiin tehokkaita ja hyödyttäisiin ihmisistä. (Mutta ehkä silloin sairaiden ihmisten läheisten hyötyä pitäisi miettiä)
VastaaPoistaNiinpä. Utilitarismihan ei ota kantaa itsessään teon moraalisuuteen, teko voi olla väärä tai oikea, mutta siihen ei voida vedota. Voidaan vedota vain siihen, että vääristä teoista seuraa enemmän haittaa kuin hyötyä, jolloin teko ei ole kannattava. Tuo blogikirjoittaja toteaa, että eihän vankilassakaan viruttua elämää saa takaisin. Se on totta, ehkä siinä pitää miettiä, kumpaa haluaa enemmän, kuolla vai elää, vaikka sitten huonosti eläisikin vankilassa. Musta on vaan väärin, että tappamalla näytetään, että tappaminen on väärin. Haluaisin uskoa johonkin objektiiviseen moraaliin, jonka mukaan kaikille olisi yhtälailla tappaminen väärin. Tai sitten voisin perustella Kantin kategorisella imperatiivilla. Tappaminen on väärin, tilanteessa missä hyvänsä.
Oon samaa mieltä kanssasi. Nykyiseen vankilajärjestelmään pitäisi tehdä muutoksia, mutta kuolemantuomio ei tosiaankaan ole inhimillisen hyvinvointivaltion ratkaisu.